V. A. Koskenniemi

Emil Rautalan 6.2.1949 paljastettu muotokuva kotimaisen ja yleisen kirjallisuustieteen professori V. A. Koskenniemestä (1885–1962) valmistui Turun Suomalaisen Yliopistoseuran 60-vuotislahjatilauksena vuonna 1948, jolloin tämä sai myös nimityksen akateemikoksi vasta perustettuun kansalliseen kulttuuri-instituutioon. Tällöin Koskenniemi myös luopui professorin tehtävästään mutta asui kuitenkin elämänsä loppuun Turussa. Taiteilijan viimeiseksi työksi jäänyt intensiivinen ystävämuotokuva esittää mallin pikemminkin näkijänä kuin tutkijana.

Yliopistolla järjestetty muotokuvan paljastustilaisuus oli ajoitettu Rautalan muistonäyttelyn avajaisten yhteyteen. Paikalla nähtiin myös taiteilijan leski Olga Rautala sekä tytär, arkkitehti ja taidemaalari Margit Rautala-Kaipainen puolisonsa, taidemaalari Unto Kaipaisen kanssa. Tilaisuuden päätteeksi muotokuva vietiin Turun taidemuseolle ja sijoitettiin keskeiselle paikalle muistonäyttelyyn, jonka oli kuratoinut taiteilijatoveri Ragnar Ungern. Juhlallisiin avajaisiin, joissa muun muassa laskettiin laakeriseppele – Eemil Halosen veistämän – Rautalan rintakuvan jalustalle, osallistui muotokuvan paljastuksessa läsnä ollut yleisö yhdessä museon muiden vieraiden kanssa.

Koskenniemi oli yliopiston seitsemän ensimmäisen, virkoihinsa toukokuussa 1921 nimitetyn professorin joukossa. Maisterina virkaan astunut runoilija ei koskaan väitellyt tai edes harkinnut väittelemistä; oppituolin lahjoittaja, leskirouva Tekla Järnström edellytti Koskenniemen kutsumista, ja asiantuntijalausunnoissa katsottiin kirjailija-kriitikon muut ansiot riittäviksi tehtävään. Yliopistotyön ohessa Koskenniemi toimi samalla Uuden Suomen ja Valvoja-Ajan keskeisenä kriitikkona. Hänen ympärilleen muodostui Turussa keväästä 1928 alkaen kirjallinen piiri, joka kokoontui keskustelemaan huomionarvoisista uutuuksista. Piiri sai alkunsa marraskuussa 1927 vietetystä kreikkalaisesta illasta professoripariskunnan uudessa asunnossa vastavalmistuneessa, Erik Bryggmanin suunnittelemassa antiikkivaikutteisessa Atrium-kiinteistössä Yliopistonkatu 27:ssa, puolentoista korttelin päässä yliopistolta. Jyrkän oikeistolaisesta vakaumuksestaan ja saksanmielisyydestään 1930- ja 1940-luvuilla tunnettu Koskenniemi kuului aikansa keskeisiin kulttuurivaikuttajiin edistäen klassikoiden, kuten Goethen, tuntemusta. Kirjallinen piiri seurasi myös modernistisia virtauksia.

Koskenniemi toimi myös rehtorina vuosina 1924–1932 yliopiston ensimmäisen rehtorin A. H. Virkkusen kuoltua. Yliopiston nykyisen päärakennuksen teksti ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” on lopullisessa muodossaan Koskenniemen muotoilema.

Taidemaalari Emil Rautala (1883–1948) oli kuulunut turkulaiseen Punaisen huoneen taiteilijaryhmään ja teki vielä Helsingissä vuodesta 1927 asuessaankin lukuisia muotokuvia Turun Yliopiston toimihenkilöistä ja tukijoista – sekä esittäytyi näyttelyissäkin lähinnä vain Turussa. Hän oli opiskellut sekä Turun piirustuskoulussa (1898–1900) että Eero Järnefeltin johdolla Helsingin yliopiston piirustussalilla (1904–1905) ja aloitellut opintoja Suomen Taideyhdistyksen Helsingin piirustuskoulussakin (1905–1906). Opintomatkoja hän teki muun muassa Müncheniin (1907–1908) ja Pariisiin (1912–1913). Muotokuvaus oli elimellinen osa hänen taiteellista tuotantoaan, jossa erottuu ekspressiivinen siveltimenkäyttö ja jälki-impressionistinen väriskaala voimakkaine sinisen, vihreän ja violetin sävyineen.

Tutta Palin 2024