Hartaushetki

Uuno Eskolan kookas öljymaalaus Hartaushetki (1923) tuli yliopistolle taiteilijan tukijan, Salossa yksityistä sairaalaa johtaneen lääketieteen lisensiaatti Aarne Tarénin lahjoituksena 25.4.1923. Tarén tilasi teoksen vuonna 1916 valmistuneen luonnoksen perusteella. Teoksesta on olemassa myös pitkälle työstetty öljyväriluonnos vuodelta 1921; se oli myynnissä taiteilijan retrospektiivisessä näyttelyssä keväällä 1941 (n:o 41). Kansanelämäaiheinen maalaus sopi hyvin Turun Suomalaisen Yliopiston perustamisideaan, ja se sijoitettiin näkyvälle paikalle kanslerin huoneen ja opettajainhuoneen väliseen valiokuntahuoneeseen, jossain vaiheessa ilmeisesti kanslerin huoneeseen. (Taidelahjoituksia vähitellen saataessa ripustukset näyttävät vaihtuneen usein.) Uudella kampuksella se ripustettiin suomen ja sen sukukielten sekä kulttuurien tutkimukselle vuonna 1969 valmistuneeseen Fennicum-rakennukseen.

Taiteilija on omaelämäkertaluonnoksessaan liittänyt aiheen omien lapsuudenkokemustensa pohjalta hetkeen, jolloin maallikkosaarnaaja on onnistunut vetoamaan kuulijoiden omaantuntoon ja saattamaan heidät liikutuksen tilaan. Hän ihaili saarnaajien väkevää sanankäyttöä ja retorisia taitoja ja tavoitteli itse yhtä yksinkertaista ja vaikuttavaa ilmaisua maalauksessaan.

Salolainen taidemaalari Uuno Eskola (1889–1958) opiskeli aluksi yksityisesti Edwin Lydénin johdolla, vuosina 1914–1915 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja samalla Helsingin yliopiston piirustussalilla Eero Järnefeltin oppilaana sekä vuosina 1919–1920 Dresdenissä muun muassa tunnetun ekspressionisti Oskar Kokoschkan johdolla. Hän kuului suomalaisten ekspressionistien Marraskuun ryhmään osallistuen kahdesti sen näyttelyihin. Vuonna 1915 hänellä oli Salossa yhteisnäyttely ystävänsä Matti Warénin kanssa. Hän toimi myös lavastajana, näyttelijänä ja kirjailijana ja asui vuodesta 1925 alkaen Raumalla, Tampereella ja Helsingissä.

Tutta Palin 2024