Edwin Lydénin maalaus Nainen hiekkarannalla vuodelta 1910 esittänee pianistina ja laulunopettajana toiminutta, Elliksi kutsuttua Elin Dagmar Aneriota (1875–1939), jonka kanssa taiteilija avioitui vuonna 1911. Pariskunta oli tutustunut toisiinsa kesänvietossa Soinisten kartanossa Naantalin ulkopuolella. Tyyliltään lähinnä jälki-impressionistinen teos lienee syntynyt Elli Anerion seuratessa kesällä 1910 ryhmää Punaisen huoneen taiteilijoita Ruoveden Koverojärvelle. Lydén oli osallistunut rotkojärvelle suuntautuneelle maalausretkelle ensimmäisen kerran vuonna 1907. Nainen hiekkarannalla lienee maalattu Ruovedellä, mahdollisesti Koverojärven läheisyydessä sijaitsevalla Haukanhieta-nimisellä Haukkajärven hiekkarannalla. Samaan vaaleaan kesäpukuun pitkine pään peittävine harsoineen sonnustautunut hahmo maalauksessa Tyttö järven rannalla (1910, yksityiskokoelma) on tunnistettu Elli Anerioksi. Kuivuneen puun ilmentämästä pohjoisemmasta karuudesta huolimatta sommitelma muistuttaa Tanskan Skagenin taiteilijasiirtokunnan maalareiden rantakävelyaiheita 1890-luvulta.
Teos oli pitkään Koskenniemen piiriin kuuluneen lausuja ja aforistikko Kaarlo Marjasen (1899–1984) omistuksessa useampien muiden Turun yliopiston taidekokoelmaan sisältyvien Lydénin ja muiden turkulaismodernistien teosten ohella. Marjanen osallistui toisinaan kulttuuripiirien keskusteluihin Mannisen kahvilassa. Hän toimi Turun Suomalaisen Yliopiston suullisen esitystaidon opettajana vuosina 1928–1932 ennen muuttoa pääkaupunkiin.
Edwin Lydén (1879–1956) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen Turun piirustuskoulussa vuosina 1894–1899 ja Münchenin taideakatemiassa vuosina 1899–1906. Lydén oli maalari, piirtäjä, kuvittaja ja poliittinen pilapiirtäjä ja kokeili myös grafiikan tekoa. Hän kävi ennakkoluulottomana kokeilijana läpi laajan kirjon tyylisuuntia symbolismista ja ekspressionismista abstraktismiin ja oli Turun ensimmäisen modernistisukupolven keskushenkilö.
Tutta Palin 2024
Aarras, Raimo. Edwin Lydén. Taidehistoriallisia tutkimuksia – Konsthistoriska studier 5. Toim. Aimo Reitala. Helsinki: Taidehistorian seura, 1980.
Bergh, Erik ja Päivi Hovi, toim. Punainen huone – Röda rummet. Turku: Turun Taidemuseo, 1988.