Turun Yliopiston päärakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Aarne Ervi esitti jo 1950-luvulla ajatuksen rakennuksen aulan seinään sijoitettavasta suurikokoisesta taideteoksesta. Wäinö Aaltosen (1894–1966) Genius ohjaa nuoruutta -veistoksen paljastustilaisuuden jälkeen Suomalainen Pohja -ravintolassa pidetyillä illallisilla 12. toukokuuta 1961 Aaltonen lupautui tekemään luonnoksen monumentaalimaalauksesta, joka toteutettaisiin Ervin suunnitelman mukaisesti päärakennuksen aulaan. Asia eteni hetkessä niin pitkälle, että siitä ehdittiin illallisten aikana laatia sopimuspaperi ja hinnastakin päästiin yhteisymmärrykseen. Asianomaiset kuitenkin unohtivat laatimansa sopimuksen illallisten jälkeen. Viisi vuotta myöhemmin yliopiston rehtori Tauno Nurmela päätti ottaa asian hoitaakseen ja oli 31. toukokuuta 1966 lähdössä tapaamaan Aaltosta Helsinkiin muistuttaakseen tätä lupauksestaan. Järkytyksekseen Nurmela sai kuitenkin lähtöpäivänään kuulla, että Aaltonen oli menehtynyt edellisenä päivänä. Epäselväksi jäi, oliko taiteilija muistanut sopimusta tai ehtinyt vielä suunnitella lupaamaansa työtä.
Ervin esittämä ajatus päärakennuksen aulaan sijoitettavasta taideteoksesta jäi lopulta kahdeksi vuosikymmeneksi toteuttamatta, kunnes yliopiston rehtori Osmo Ikola esitti helmikuussa 1979 Valtion taideteostoimikunnalle taideteoksen hankkimista yliopiston 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Valtion taideteostoimikunta järjesti vain muutamaa kuukautta myöhemmin viiden taiteilijan kesken kutsukilpailun, jonka voitti kuvanveistäjä ja taidegraafikko Heikki Niemisen ehdotus.
Niemisen teoksen oli tarkoitus valmistua paljastettavaksi yliopiston juhlavuonna 1980, mutta valuvaiheessa sattuneiden vastoinkäymisten vuoksi sen valmistuminen viivästyi muutamalla vuodella. Lopullinen teos, noin 700 kiloa painava pronssireliefi Rakentaminen, paljastettiin 12. toukokuuta 1982. Teos voidaan nähdä vertauskuvana yliopiston sodanjälkeiselle rakentamiselle sekä kunnianosoituksena kaikille yliopistoa perustaneille, siellä töitä tehneille ja sitä yhdessä kehittäneille, niin yksityisille henkilöille kuin Suomen valtiollekin.
Heikki Nieminen (1926–2016) opiskeli 1940-luvun loppupuolella Taideteollisessa ammattikoulussa ja 1940- ja 1950-lukujen taitteessa Suomen Taideakatemian koulussa. Nieminen on suunnitellut Hymypoika– ja Hymytyttö-veistokset, joiden kipsikopioita on jaettu kouluissa vuodesta 1954 lähtien. Hän toimi uransa aikana myös opettajana, muun muassa Suomen Taideakatemian koulussa, jossa esimerkiksi Raimo Äijälä (s. 1941) oli hänen oppilaansa 1960-luvulla. Niemiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1964.
Emma Vuolaslempi 2024
Ahtola-Moorhouse, Leena. ”Kuvanveistäjä aloitti hymypojasta”. Helsingin Sanomat, 15.10.2016. https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002925480.html.
Ikola, Osmo. ”Miksei Turun yliopistossa ole Wäinö Aaltosen seinämaalausta”. Taidekokoelmia koskevaa 1974–1987, X Heb:1, Turun yliopiston arkisto.
Koskinen, Mirva, toim. Silmin nähden. Taideteoksia Turun yliopiston arkkitehtuurissa – Art in Architecture at the University of Turku. Turku: Turun yliopisto, 1997.
Osmo Ikolan kirje Valtion taideteostoimikunnalle, 1.2.1979. Taidekokoelmia koskevaa 1974–1987, X Heb:1, Turun yliopiston arkisto.
”Professori Osmo Ikola: Korkokuva-ajatuksen taustaa”. Taidekokoelmia koskevaa 1974–1987, X Heb:1, Turun yliopiston arkisto.
”Rakentaminen, 1944–1982”. Kansallisgalleria, s.a. https://www.kansallisgalleria.fi/fi/object/633578.
