Liisa Tannerin maalaama professori Hilja Teräskelin (ent. Träskelin, 1893–1958) muotokuva paljastettiin Turun lääninsairaalan silmäosastolla ja luovutettiin Turun Yliopistolle 17.10.1951. Muotokuva oli työtovereiden ja oppilaiden läksiäislahja Teräskelille, joka oli irtisanoutunut virastaan sairauden vuoksi ja siirtynyt Helsinkiin puolisen vuotta aiemmin. Teräskeli oli toiminut Turun Yliopistossa silmäsairausopin professorina vuosina 1945–1951 ja lääketieteellisen tiedekunnan varadekaanina vuosina 1945–1948. Hän oli Turun Yliopiston ensimmäinen ja koko Suomen järjestyksessä kolmas naispuolinen professori Åbo Akademin yleisen historian (ylim. henk.koht.) professori Alma Söderhjelmin ja Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori Laimi Leideniuksen jälkeen. Kolmannen vakinaisen lääketieteen professorin nimittäminen yliopistoon merkitsi samalla, että lääketieteellinen tiedekunta muodosti oman kollegiumin ja vakiinnutti itsenäisen asemansa.
Tannerin muotokuva välittää mallista hyvin henkilökohtaisen ja läsnä olevan vaikutelman, vaikka lääkärintakki merkitseekin muotokuvan luonteeltaan ammatilliseksi. Osin ilmeikkyys perustuu siihen, että kasvojen symmetriaa on maltettu olla korostamatta.
Taidemaalari Liisa Tanner (1902–1986) syntyi ja varttui Turussa. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1919–1920 ja 1921–1922 ja asetti ensimmäisen kerran teoksiaan esille vuonna 1928. Valmistuttuaan lisäksi kansakoulunopettajaksi hän tutustui vuonna 1932 kirjailija Olavi Paavolaiseen opetustyössä Kannaksella. 1930-luvun puolivälissä he muuttivat yhdessä Turkuun Tannerin saadessa sieltä opettajan viran. Asunto oli Alvar Aallon piirtämässä Turun Sanomien talossa. Tanner opiskeli työn ohessa kirjallisuutta V. A. Koskenniemen johdolla, liittyi Koskenniemen kirjalliseen piiriin ja oli myöhemmin V. A. Koskenniemen seuran perustajajäseniä. Paavolainen työskenteli jonkin aikaa Kudos Oy Silon mainospäällikkönä sekä sivutoimisesti Kestilän Pukimolle mutta muutti jo vuoden 1936 alussa Helsinkiin. Vielä vuonna 1943 Tanner ja Paavolainen kihlautuivat lyhyeksi aikaa. Tanner jäi Turkuun ja toimi siellä opettajana ja suosittuna muotokuvamaalarina valmistaen muun muassa huomattavan määrän professorimuotokuvia Turun yliopistolle. Elämäntavoiltaan moderni taiteilija ei taiteessaan ollut avantgardisti.
Tutta Palin 2024
”Muotokuvan paljastus”. Uusi Suomi, 17.10.1951.
N. ”Prof. Hilja Teräskelin muotokuvan paljastus”. Helsingin Sanomat, 17.10.1951.
Paavolainen, Jaakko. Olavi Paavolainen – keulakuva. Helsinki: Tammi, 1991.
Soikkanen, Timo. ”Tila, tunne ja teksti”. Paavolaisen paikat. Kohtaamisia Olavi Paavolaisen kanssa, toim. Henri Terho, 75–77. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Vares, Vesa. Turun yliopiston historia, osa 1. Kansallinen tehtävä 1920–1974. Turku: Turun yliopisto, 2020.
Willner-Rönnholm, Margareta. Turun koulun naiset – Åboskolans kvinnor – Women of the Turku School, 1920–1950. Turku: Turun taidemuseo, 2004.
Willner-Rönnholm, Margareta. ”Under traditionens täckmantel. Kvinnliga banbrytare i modernismens konstkulturi Åbo”. Modernia on moneksi. Kuvataiteen, arkkitehtuurin ja taideteollisuuden piirteitä maailmansotien välisen ajan Suomessa, toim. Tutta Palin, 68–83. Taidehistoriallisia tutkimuksia 29. Helsinki: Taidehistorian seura, 2004.