Tuomas von Boehm kuului sukupolvensa arvostettuihin henkilökuvaajiin. Hän käytti tilausmuotokuvissa samaa harkitun harmonista sommittelua ja hienovaraista väriskaalaa kuin muussakin tuotannossaan. Siveltimenjäljessään hän ilmensi maaliaineen materiaalisuutta, kuten käy ilmi lääketieteilijä Eero Mustakallion (1907–2000) muotokuvasta. Mustakallio toimi Turun Yliopiston ensimmäisenä bakteeriopin ja serologian professorina vuosina 1945–1973. Hän osallistui aktiivisesti myös lääketieteellisen tiedekunnan kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Hän oli 50-vuotismuotokuvaa maalattaessa dekaanina (1954–1959). Mustakallion oma tutkimus kohdistui ennen muuta suomalaisten veriryhmiin. Muotokuvassa hänet on esitetty laboratoriotyössä tarkistamassa koeputkia.
Tuomas von Boehm (1916–2000) opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1937–1938 ja debytoi vuonna 1945. Hän oli abstraktismia ja paperipohjaista taidetta edistäneen Viiva ja väri -ryhmittymän keskeinen nimi, vaikka hänen oma tuotantonsa on figuratiivista. Mielenkiinto kuvan rakentamiseen ja puhdas maalauksellisuus olivat kuitenkin von Boehmin sukupolven modernisteille aihetta keskeisempiä, mikä vei ilmaisua abstraktion suuntaan.
Tutta Palin 2024
Karjalainen, Tuula. ”Boehm, Tuomas von (1916–2000)”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, 14.11.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9034.
Koskinen, Mirva, toim. Silmin nähden. Taideteoksia Turun yliopiston arkkitehtuurissa – Art in Architecture at the University of Turku. Turku: Turun yliopisto, 1997.
Raittila, Hannu. ”Tule ja katso”. Kolme taidemaalaria – Tre konstnärer – Three Painters. Tuomas von Boehm, Helge Dahlman, Tapani Raittila, toim. Timo Simanainen, Eeva Toikka ja Katja Vuorinen, 12–18. Riihimäen Taidemuseon julkaisuja 11. Riihimäki: Riihimäen Taidemuseo, 2004.