Luotettu muotokuvamaalari Wilho Sjöström maalasi uuden yliopiston ensimmäisen rehtorin Artturi H. Virkkusen (1864–1924) muotokuvan vuonna 1922 luovuttaen sen omana lahjanaan samana vuonna. Tiukan linjan suomalaisuuspoliitikon ja karismaattisen kansanvalistajan hahmo on kuvassa pehmeän kansanomainen ja lähestyttävä. Vesikannu ja -lasi viittaavat attribuutteina kokoukseen tai puheen pitoon.
Virkkusen tieteenala oli Suomen historia. Hän kuului yliopiston seitsemän ensimmäisen, toukokuussa 1921 nimitetyn professorin joukkoon. Ennen yliopistouraa hän oli toiminut opettajana ja Uuden Suomen päätoimittajana sekä kansanedustajana. Hän oli uuden yliopiston vakuuttava keulakuva yhteiskuntaan päin. Ura jäi kuitenkin lyhyeksi hänen sairastuttuaan ja kuollessaan vuonna 1924.
Vuonna 1897 debytoinut Wilho Sjöström (1873–1944) oli 1920-luvulle tultaessa vakiinnuttanut asemansa maisema- ja muotokuvamaalarina. Hän oli johtava 1900-luvun alkupuolen suomenkielisen ja -mielisen sivistyneistön ja yritysmaailman muotokuvaaja Eero Järnefeltin rinnalla. Merkittävimmät taideopintonsa hän oli suorittanut yksityisesti Akseli Gallen-Kallelan ja tanskalaisen P. S. Krøyerin johdolla sekä Pariisin Académie Julianissa pysyen myöhemminkin uskollisena 1800-luvun akateemisen realismin perinnölle.
Tutta Palin 2024
Hanka, Heikki. ”Sjöström, Wilho (1873–1944)”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3638.
Huhtamäki, Ulla ja Taina Lammassaari, toim. Wilho Sjöström 1873–1944. Hämeenlinna: Hämeenlinnan Taidemuseo, 1990.
Jäntere, Kaarlo. Turun yliopiston perustaminen. Helsinki: Oy. Suomen kirja, 1942.
Niitemaa, Timo. ”Artturi H. Virkkunen, rehtorina 1921–1924”. Turun yliopisto, s.a. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/historia/artturi-virkkunen-rehtorina-1921-1924.