Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali

Turkulaissyntyinen Emil Wikström kuului Turun Suomalaisen Yliopiston kaunistamiseksi perustettuun komiteaan ja osallistui taidelahjoituksiin veistämällä 27.6.1922 pidettyjen avajaisten yhteyteen lyötetyn mitalin. Taiteilija itse kertoi keväällä 1922 haastattelussa sen synnystä:

”– Niin, se mitali. Tässä on kipsimalli. Etupuoli esittää yliopiston vaakunaa, lentävää soihtua Suomen leijonaan sovitettuna. Sen on, kuten tiedetään, suunnitellut taiteilija Ehrström. Ympärillä on kirjoitus: ’Turun Suomalainen Yliopisto. Avattu 27. p. kesäkuuta 1922.’ Toisella puolella on kuva-aihe, joka symbolisoi tieteen harjoittamista. Siinä on, kuten näkyy, runoilija, kemisti, lääkäri, lakimies ja tähtientutkija esimerkiksi, tarkoittamatta varsinaisesti kuvata eri tiedekuntia. Ympärillä on kirjoitus: ’Lue synnyt syitä myöten, luottehet lomia myöten.’ Taiteilijat ovat, kuten tunnettua, päättäneet lahjoittaa yliopistolle taideteoksiaan, jotka kootaan yhteen huoneeseen. Keksittiin sitten ajatus mitalin lyöttämisestä taiteilijahuoneen kustannuksien peittämiseksi. Mitalin sommittelu on minun lahjani yliopistolle ja olen koettanut tehdä parastani. Mitali maksaa pronssiin lyötynä 50 markkaa, kaikkiaan toivotaan kertyvän noin 100,000 markkaa. Tässä on siis viimeinen tilaisuus yliopiston avustamiseksi; se ei vähävaraisillekaan liene ylivoimainen.
Lisäksi tulee lyötettäväksi 150 kappaletta latinankielisillä kirjoituksilla varustettuja mitaleja, joista 68 lähetetään yliopistoihin, eteville tiedemiehille ja Suomi-ystäville ulkomailla. Näin säilyy muisto ikimuistettavasta tapahtumasta, maailman ensimmäisen suomalaisen yliopiston avajaispäivästä, kaukaisiin aikoihin saakka.”

Väinämöisen, todellisen tietäjän, kuvauksessa (Kal. 8:179–180) luotteet tarkoittavat loitsujen erityisen voimaperäisiä sanoja ja ilmaisu lovet (”lomet”) viittaa äärimmillään maanalaiseen maailmaan, Manalaan. Tässä kuitenkin kehotettaneen asioiden syvälliseen ja perinpohjaiseen selvittämiseen. Verbi on muutettu Kalevalan säkeen kolmannen persoonan imperfektistä (”luki”) käskymuotoon: ’Lue synnyt syitä myöten, luottehet lomia myöten.” Suurempaan muistomitaliin lyötettiin professori V. A. Koskenniemen ehdotuksesta kalevalaisen tunnuslauseen sijasta latinankielinen lause ”studia adulescentiam alunt, senectutem oblectant” sekä avajaispäivän ilmaiseva teksti. Lause on peräisin Ciceron puheesta runoilija Archiaan puolustukseksi, ja se kuuluu K. J. Hidénin suomennoksena vuodelta 1905 (kohta kursivoitu): ”Sillä muut [hengen virkistyskeinoista] eivät sovellu kaikkiin aikoihin eivätkä kaikille ikäkausille eivätkä kaikkiin paikkoihin, mutta tällaiset tieteelliset harrastukset elähdyttävät nuoruutta, huvittavat vanhuutta, kaunistavat myötäkäymisiä, tarjoovat turvaa ja lohtua vastoinkäymisissä, ovat huviksi kotona eivätkä esteeksi sen ulkopuolella, ovat seuranamme öillä, matkustellessamme ulkomailla sekä maaseudulla oleskellessamme.”

Turun Yliopistosäätiö myöntää edelleen Turun Yliopiston perustamisen suurta muistomitalia tunnustuksena pitkästä palvelusta yliopiston hallinnossa sekä yliopiston henkisten päämäärien tai aineellisen vaurauden edistämisestä muilla tavoin. Pienemmän, esimerkiksi eläköityville professoreille usein myönnettävän Turun yliopiston muistomitalin läpimitta on 5 cm.

Kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942) oli sukupolvensa johtava julkisten monumenttien tekijä Suomessa. Hän piti 1900-luvun alkukymmenillä oppipoikia ateljeessaan Sääksmäen Visavuorella ja jakoi näin saamansa työvoiman vastineeksi Suomessa tuolloin vielä harvinaista tietotaitoa pronssivalun menetelmistä ja monumenttien toteutusprosesseista; hänen ateljeen yhteyteen rakentamansa pronssivalimo oli maan ensimmäinen. Vaatimattomassa suomenkielisessä perheessä Turussa kasvanut taiteilija oli 1880-luvulla saanut ennen muuta kotikaupungin tukijoiden avustuksella perusteellisen koulutuksen Turussa, Helsingissä, Wienissä ja Pariisissa. Wikström muotoili uransa aikana yhteensä 38 mitalia ja sai niillä kansainvälistä huomiota.

Tutta Palin 2024